9. kesäkuuta 2015

KUVALLINEN: Testissä Holika Holikan kuorintasukat, osa 2

Täällä voit tutustua postauksen kuvattomaan versioon. 

VAROITUS!

Tämä postaus sisältää ällöttäviä kuvia siitä kun jalat luo nahkaa ja iho lerpattaa! 
Jos siis jalkakuvat ei kiinnosta tai luulet niiden tekevän pahaa, niin ei kannata lukea pidemmälle. 


Päädyin tekemään postauksesta kuvallisen ja kuvattoman version, sillä kokemukset tuntuvat kiinnostavan ja mielipiteet kuvista jakautuu jyrkästi kahteen osaan: ne joko ehdottomasti halutaan tai niitä ei haluta. Välimuotoihin en ole törmäillyt ja oli vaikea valita kumman toiveista toteuttaisin, joten päätin toteuttaa molemmat. Jalat ovat lopettaneet nahan luomisen kokonaan ja mulla on hyvää aikaa naputella postausta näin saikkupäivänä. 

Tein siis Holika Holika -kuorinnan jaloilleni sunnuntaina 24.5.2015 ja täältä voit käydä lukemassa siitä, miten valmistauduin kuorintaan ja miltä kuorinnan tekeminen tuntui.

1.IMG_5047

Holika Holikan kuorintasukat jalkaan laittaessani jalkojeni tilanne ei ollut mitenkään katastrofaalinen, sillä olin tehnyt perusteellisen jalkahoidon vasta muutamaa viikkoa aiemmin. Kuitenkin jaloissa oli yhä edelleen kovettumia ja kuivuuttakin, vaikkei jalkapohjat enää tarttuneetkaan lakanoihin kiinni.

Lähtötilanne 24.5.2015

Huomasin muutaman päivän päästä kuorintasukkien käytöstä, että iho on alkanut hieman kuoriutua muutamasta varpaasta ja varpaanvälistä. Elettiin keskiviikkoa (27.5.). Olin varautunut odottelemaan jopa viikon kuoriutumisen alkamista, joten olin innoissani kuoriutumisen alettua niin nopeasti.

1.IMG_5169

Illalla (lue: yöllä) hieman ennen nukkumaan menoa tarkistin jalkapohjani uudelleen ja huomasin kuoriutumisen lähteneen leviämään varpaissa. Iho hilseili ja rullaantui ja paikoitellen sen irtoaminen toi mieleen puhjenneen rakon.

1.IMG_5179

Seuraavana päivänä (28.5.) jalkapohjat alkoivat näyttää kuiville ja iho muuttui paikoitellen valkoiseksi. Tunnit kuluivat ja hiljalleen valkoisista alueista alkoi muodostua paikoitellen pieniä "ihopusseja". Ne muistuttivat hieman vesikelloja. Tosin vesikello on pullea ja täynnä nestettä ja ihopussi pehmoinen, eikä sen sisällä näyttänyt olevan mitään. Kantapään ihopussit olivat pieniä, mutta jalkapohjan pussukka oli huomattavasti suurempi. Varpaiden kuoriutuminen jatkui, vaikkei mitään järisyttävää eroa edellisiltaan ollutkaan.

1.IMG_5207
1.IMG_5201

Osa ihopusseista myös "puhkesi" ja ihon kuoriutuminen alkoi. Jännää! En osannut päättää onko jalkojen kuoriutuminen siistiä vai ällöä. Lopulta tulin tulokseen, että se on todennäköisesti vähän molempia. Käytin myös huomattavan osan päivistäni jalkapohjien syynäämiseen. Tässä vaiheessa myös konsultoin Marinaa kuoriutumisen kestosta. Vastaukseksi saamani "Melkein kaks viikkoo" sai leuan tippumaan lattiaan. Kävi jälleen kerran mielessä, mihin olinkaan uteliaisuuttani taas mennyt pääni (tai tässä tapauksessa jalkani) tunkemaan...

1.IMG_5206

Perjantaina (29.5.) ihopussit alkoivat hajoamaan enemmän. Ihon kuoriutuminen sai jalat näyttämään ällöttävälle ja mielessä kävi ajatus "onneksi oon sinkku". Jalat myös kuoriutuivat hieman eri tahtiin. Siinä missä oikean jalkapohjan iho vielä pussitti iltapäivällä, oli vasemmasta lähtenyt iho jo riekaloitumaan.

1.IMG_5239
1.IMG_5227

Ihon kuoriutuminen tapahtuu muuten hyvin nopeasti, sillä muutamassa tunnissa näki jo selkeitä eroavaisuuksia. Siinä missä oikean jalkani iho pussitti vielä neljältä iltapäivällä, se olikin jo ihan riekaleilla vain muutamaa tuntia myöhemmin!

1.IMG_5252
Oikea jalkapohja klo. 17.54

Pohdin myös yhdessä Miljan kanssa saako jalkoja rasvata? Lopulta Milja oli jutellut asiasta myös Sissille, joka oli kertonut selvittäneensä jostakin jalkojen rasvaamisen olevan mahdollista ainakin heti kuorinnan jälkeen. En ollut uskaltanut rasvata jalkojani, sillä en tiennyt onko siitä hyötyä, haittaa vai jotain siltä väliltä.
Seuraavana päivänä (30.5.) iho sekä pussitti että lerpatti ja jalkapohjat näyttivät jo melkoisen hurjille. Kaikki lerpattava iho ei kuitenkaan lähtenyt irti, vaan jäi hengailemaan jalkapohjiini. Mun oli myös aivan pakko rasvata jalat, sillä lerpattelevat ihosuikaleet alkoivat kuivua.

1.IMG_5489
1.IMG_5485

Sunnuntaina 31.5. mulla meni hermot tähän lerpattamiseen, sillä iho kuivui entistä enemmän ja jäi kävellessä kurjasti kiinni esimerkiksi mattoon. Jalkojen rasvaaminen helpotti hieman, mutta ei poistanut ongelmaa kokonaan. Tässä vaiheessa aloin olla sitä mieltä, että koko touhu on melko ällöä.

Roikkuvat repaleet alkoivat myös olla valtavia. Otin sakset käteeni ja päätin hieman trimmata repaleita, ihan oman mielenterveyteni vuoksi. Painotettakoon vielä, että leikkasin todellakin vain jo irrallaan lerpattavia repaleita ja niitäkään en kokonaan. Saksin siis vain suurimmat ja kuivuneimmat osat jo irronneesta ihostani varoen kokoajan menemästä liian lähelle kohtaa, jossa iho vielä uusiutuu ja on kiinni jalassani. Matelijafiilis vahvistui ja koen nyt ymmärtäväni nahkansa luovia elikoita hieman aiempaa paremmin.

1.IMG_5492

Trimmasin jalkapohjiani hieman myös kesäkuun ensimmäisenä päivänä, jolloin kuoriutuminen oli edennyt pitkälle. Kyseinen päivä oli ensimmäinen työpäiväni, joten sisällä olin sukat jalassa ja ulkona balleriinoissa ilman sukkia. Kuten huomaatte alla olevasta kuvasta, jätin trimmaamiini kohtiin myös sitä lerpattavaa ihoa. Jalkapohjat alkoivat olla jo melko pitkälle kuoriutuneet ja kuoriutuminen näytti pysähtyvän jalkapöytää lähestyessä. Aloinkin pohtia tulevatko jalkapöydät kuoriutumaan ollenkaan? Olivathan ne kuitenkin olleet samassa pussissa muun jalkani kanssa.


Tiistaina (2.6.) jalkojen kuoriutuminen oli jo niin pitkällä, ettei lerpattelevaa ihoa enää ollut paljoa jäljellä ja trimmauksellekaan ei siten ollut enää tarvetta. Ihan kokonaan jalat eivät olleet kuoriutuneet, mutta ei se kaukanakaan ollut. Tässä vaiheessa jäin odottelemaan, että lähteekö jalat kuoriutumaan myös jalkapöydältä. No ei lähteneet. Pienoista hilseilyä oli havaittavissa, mutta jalkapohjien kaltaista kuoriutumista ei todellakaan ollut havaittavissa.

1.IMG_5522
1.IMG_5523
1.IMG_5525

Lopulta eilen aamulla (8.6.) julistin operaation päättyneeksi, sillä lähes viikkoon ei ollut tapahtunut enää merkittäviä muutoksia viimeisten riekaleiden irtoamista lukuunottamatta. Nekin taisi irrota jo torstaina, sillä perjantaina tepastelin töissä ilman sukkia.

1.IMG_5531
1.IMG_5532

Mitkä sitten on jälkifiilikset?

Jalkapohjista tuli pehmoiset, kuten luvattiin. Pikkuvarpaassa iho paksuuntuu ja sitä paksuuntunutta, kuollutta ihoa joudun säännöllisesti saksilla leikkelemään. Kokonaan paksuuntuma ei tälläkään kertaa kadonnut, mutta se pieneni ja pehmeni enemmän kuin millään muulla kikkakolmosella saksia lukuunottamatta. Jalkapohjien iho myös muuttui vaaleammaksi.

Kuoriutumisvaiheessa kaikkein vaikeinta oli yrittää olla repimättä ihoriekaleita irti ja lopulta päädyinkin hieman trimmaamaan lerpakkeita mukavammaksi. Huomasin, että kuumassa suihkussa käyminen sai prosessin etenemään valovuosia. Jalkapohjia on tullut tuijotettua viimeisen parin viikon aikana enemmän, kuin tähän ikään mennessä yhteensä.

Oon huono pitämään sukkia jalassa, sillä yksinkertaisesti en tykkää niistä. Repaleet kutittivat paljain jaloin kävellessä, mutta vielä kamalampaa oli yrittää kävellä sukat jalassa. Ne irtoavat ihon riekaleet nimittäin jäi sinne sukkaan ja sekös vasta kutittikin. Ratkaisin ongelman kävelemällä ilman sukkia aina kun mahdollista. Lisäksi en osaa nukkua sukat jalassa ja tästä johtuen sain joka aamu keräillä sängystä irronneita ihon palasia. Sukattomana kävellessä samanalaiset repaleet valtasivat myös lattiat ja balleriinat. (Tähän väliin hiljainen kiitos sille, joka keksi imurin!)

Kokemuksena kuorintasukat oli erittäin mielenkiintoinen, vaikkakin jonkin verran ällöttävä. Mulla meni vain viikon verran siihen, että jalat kuoriutuivat ja repaleiden alta paljastuivat pehmoiset jalat. Pahin kuoriutuminen sattui mun lomaviikolle, joten ajoitus oli melko passeli. Lisäksi hellekelit antavat odottaa itseään ja lämpömittari on jumahtanut turvallisesti noin +15 asteeseen varjossa, joten senkin puolesta ajoitus oli täydellinen. Balleriinoilla kävellessä repaleinen jalkojen iho ei haitannut ja nahan luominen tapahtui katseilta piilossa. Ainakin silloin, kun en esitellyt jalkapohjiani julkisilla paikoilla.... Sandaalikelit, tervetuloa! Mä oon nyt valmis, vaikka vielä aionkin kipaista ostamaan Holika Holikan kosteuttavat naamiosukat ja niiden avulla viimeistellä jalkani kesäkuntoon. 

* * *
Holika Holikan kuorintasukat saatu CesarsShopista kokeiltavaksi. 
En hyödy linkkien klikkaamisesta mitenkään ja mielipiteetkin ovat omiani. 

KUVATON: Testissä Holika Holikan kuorintasukat, osa 2

Tämä postaus ei sisällä ällöttäviä kuvia siitä, kun jalat luo nahkaa ja iho lerpattaa! 
Mikäli kuvat kiinnostaa, niin täällä voit tutustua postauksen kuvalliseen versioon. 

Päädyin tekemään postauksesta kuvallisen ja kuvattoman version, sillä kokemukset tuntuvat kiinnostavan ja mielipiteet kuvista jakautuu jyrkästi kahteen osaan: ne joko ehdottomasti halutaan tai niitä ei haluta. Välimuotoihin en ole törmäillyt ja oli vaikea valita kumman toiveista toteuttaisin, joten päätin toteuttaa molemmat. Jalat ovat lopettaneet nahan luomisen kokonaan ja mulla on hyvää aikaa naputella postausta näin saikkupäivänä. 

Tein siis Holika Holika -kuorinnan jaloilleni sunnuntaina 24.5.2015 ja täältä voit käydä lukemassa siitä, miten valmistauduin kuorintaan ja miltä kuorinnan tekeminen tuntui. Holika Holikan kuorintasukat jalkaan laittaessani jalkojeni tilanne ei ollut mitenkään katastrofaalinen, sillä olin tehnyt perusteellisen jalkahoidon vasta muutamaa viikkoa aiemmin. Kuitenkin jaloissa oli yhä edelleen kovettumia ja kuivuuttakin, vaikkei jalkapohjat enää tarttuneetkaan lakanoihin kiinni.

1.IMG_5047

Huomasin muutaman päivän päästä kuorintasukkien käytöstä, että iho on alkanut hieman kuoriutua muutamasta varpaasta ja varpaanvälistä. Elettiin keskiviikkoa (27.5.). Olin varautunut odottelemaan jopa viikon kuoriutumisen alkamista, joten olin innoissani kuoriutumisen alettua niin nopeasti. Illalla (lue: yöllä) hieman ennen nukkumaan menoa tarkistin jalkapohjani uudelleen ja huomasin kuoriutumisen lähteneen leviämään varpaissa. Iho hilseili ja rullaantui ja paikoitellen sen irtoaminen toi mieleen puhjenneen rakon.

Seuraavana päivänä (28.5.) jalkapohjat alkoivat näyttää kuiville ja iho muuttui paikoitellen valkoiseksi. Tunnit kuluivat ja hiljalleen valkoisista alueista alkoi muodostua paikoitellen pieniä "ihopusseja". Ne muistuttivat hieman vesikelloja. Tosin vesikello on pullea ja täynnä nestettä ja ihopussi pehmoinen, eikä sen sisällä näyttänyt olevan mitään. Kantapään ihopussit olivat pieniä, mutta jalkapohjan pussukka oli huomattavasti suurempi. Varpaiden kuoriutuminen jatkui, vaikkei mitään järisyttävää eroa edellisiltaan ollutkaan. Osa ihopusseista myös "puhkesi" ja ihon kuoriutuminen alkoi. Jännää! En osannut päättää onko jalkojen kuoriutuminen siistiä vai ällöä. Lopulta tulin tulokseen, että se on todennäköisesti vähän molempia. Käytin myös huomattavan osan päivistäni jalkapohjien syynäämiseen. Tässä vaiheessa myös konsultoin Marinaa kuoriutumisen kestosta. Vastaukseksi saamani "Melkein kaks viikkoo" sai leuan tippumaan lattiaan. Kävi jälleen kerran mielessä, mihin olinkaan uteliaisuuttani taas mennyt pääni (tai tässä tapauksessa jalkani) tunkemaan...

1.IMG_5060

Perjantaina (29.5.) ihopussit alkoivat hajoamaan enemmän. Ihon kuoriutuminen sai jalat näyttämään ällöttävälle ja mielessä kävi ajatus "onneksi oon sinkku". Jalat myös kuoriutuivat hieman eri tahtiin. Siinä missä oikean jalkapohjan iho vielä pussitti iltapäivällä, oli vasemmasta lähtenyt iho jo riekaloitumaan. Ihon kuoriutuminen tapahtuu muuten hyvin nopeasti, sillä muutamassa tunnissa näki jo selkeitä eroavaisuuksia. Siinä missä oikean jalkani iho pussitti vielä neljältä iltapäivällä, se olikin jo ihan riekaleilla vain muutamaa tuntia myöhemmin!

Pohdin myös yhdessä Miljan kanssa saako jalkoja rasvata? Lopulta Milja oli jutellut asiasta myös Sissille, joka oli kertonut selvittäneensä jostakin jalkojen rasvaamisen olevan mahdollista ainakin heti kuorinnan jälkeen. En ollut uskaltanut rasvata jalkojani, sillä en tiennyt onko siitä hyötyä, haittaa vai jotain siltä väliltä.

Seuraavana päivänä (30.5.) iho sekä pussitti että lerpatti ja jalkapohjat näyttivät jo melkoisen hurjille. Kaikki lerpattava iho ei kuitenkaan lähtenyt irti, vaan jäi hengailemaan jalkapohjiini. Mun oli myös aivan pakko rasvata jalat, sillä lerpattelevat ihosuikaleet alkoivat kuivua.

1.IMG_5084

Sunnuntaina 31.5. mulla meni hermot tähän lerpattamiseen, sillä iho kuivui entistä enemmän ja jäi kävellessä kurjasti kiinni esimerkiksi mattoon. Jalkojen rasvaaminen helpotti hieman, mutta ei poistanut ongelmaa kokonaan. Tässä vaiheessa aloin olla sitä mieltä, että koko touhu on melko ällöä. Roikkuvat repaleet alkoivat myös olla valtavia. Otin sakset käteeni ja päätin hieman trimmata repaleita, ihan oman mielenterveyteni vuoksi. Painotettakoon vielä, että leikkasin todellakin vain jo irrallaan lerpattavia repaleita ja niitäkään en kokonaan. Saksin siis vain suurimmat ja kuivuneimmat osat jo irronneesta ihostani varoen kokoajan menemästä liian lähelle kohtaa, jossa iho vielä uusiutuu ja on kiinni jalassani. Matelijafiilis vahvistui ja koen nyt ymmärtäväni nahkansa luovia elikoita hieman aiempaa paremmin.

Trimmasin jalkapohjiani hieman myös kesäkuun ensimmäisenä päivänä, jolloin kuoriutuminen oli edennyt pitkälle. Kyseinen päivä oli ensimmäinen työpäiväni, joten sisällä olin sukat jalassa ja ulkona balleriinoissa ilman sukkia. Jalkapohjat alkoivat olla jo melko pitkälle kuoriutuneet ja kuoriutuminen näytti pysähtyvän jalkapöytää lähestyessä. Aloinkin pohtia tulevatko jalkapöydät kuoriutumaan ollenkaan? Olivathan ne kuitenkin olleet samassa pussissa muun jalkani kanssa.

Tiistaina (2.6.) jalkojen kuoriutuminen oli jo niin pitkällä, ettei lerpattelevaa ihoa enää ollut paljoa jäljellä ja trimmauksellekaan ei siten ollut enää tarvetta. Ihan kokonaan jalat eivät olleet kuoriutuneet, mutta ei se kaukanakaan ollut. Tässä vaiheessa jäin odottelemaan, että lähteekö jalat kuoriutumaan myös jalkapöydältä. No ei lähteneet. Pienoista hilseilyä oli havaittavissa, mutta jalkapohjien kaltaista kuoriutumista ei todellakaan ollut havaittavissa.

Lopulta eilen aamulla (8.6.) julistin operaation päättyneeksi, sillä lähes viikkoon ei ollut tapahtunut enää merkittäviä muutoksia viimeisten riekaleiden irtoamista lukuunottamatta. Nekin taisi irrota jo torstaina, sillä perjantaina tepastelin töissä ilman sukkia.


1.IMG_5122

Mitkä sitten on jälkifiilikset?

Jalkapohjista tuli pehmoiset, kuten luvattiin. Pikkuvarpaassa iho paksuuntuu ja sitä paksuuntunutta, kuollutta ihoa joudun säännöllisesti saksilla leikkelemään. Kokonaan paksuuntuma ei tälläkään kertaa kadonnut, mutta se pieneni ja pehmeni enemmän kuin millään muulla kikkakolmosella saksia lukuunottamatta. Jalkapohjien iho myös muuttui vaaleammaksi.

Kuoriutumisvaiheessa kaikkein vaikeinta oli yrittää olla repimättä ihoriekaleita irti ja lopulta päädyinkin hieman trimmaamaan lerpakkeita mukavammaksi. Huomasin, että kuumassa suihkussa käyminen sai prosessin etenemään valovuosia. Jalkapohjia on tullut tuijotettua viimeisen parin viikon aikana enemmän, kuin tähän ikään mennessä yhteensä.

Oon huono pitämään sukkia jalassa, sillä yksinkertaisesti en tykkää niistä. Repaleet kutittivat paljain jaloin kävellessä, mutta vielä kamalampaa oli yrittää kävellä sukat jalassa. Ne irtoavat ihon riekaleet nimittäin jäi sinne sukkaan ja sekös vasta kutittikin. Ratkaisin ongelman kävelemällä ilman sukkia aina kun mahdollista. Lisäksi en osaa nukkua sukat jalassa ja tästä johtuen sain joka aamu keräillä sängystä irronneita ihon palasia. Sukattomana kävellessä samanalaiset repaleet valtasivat myös lattiat ja balleriinat. (Tähän väliin hiljainen kiitos sille, joka keksi imurin!)

Kokemuksena kuorintasukat oli erittäin mielenkiintoinen, vaikkakin jonkin verran ällöttävä. Mulla meni vain viikon verran siihen, että jalat kuoriutuivat ja repaleiden alta paljastuivat pehmoiset jalat. Pahin kuoriutuminen sattui mun lomaviikolle, joten ajoitus oli melko passeli. Lisäksi hellekelit antavat odottaa itseään ja lämpömittari on jumahtanut turvallisesti noin +15 asteeseen varjossa, joten senkin puolesta ajoitus oli täydellinen. Balleriinoilla kävellessä repaleinen jalkojen iho ei haitannut ja nahan luominen tapahtui katseilta piilossa. Ainakin silloin, kun en esitellyt jalkapohjiani julkisilla paikoilla.... Sandaalikelit, tervetuloa! Mä oon nyt valmis, vaikka vielä aionkin kipaista ostamaan Holika Holikan kosteuttavat naamiosukat ja niiden avulla viimeistellä jalkani kesäkuntoon. 

* * *
Holika Holikan kuorintasukat saatu CesarsShopista kokeiltavaksi. 
En hyödy linkkien klikkaamisesta mitenkään ja mielipiteetkin ovat omiani. 

7. kesäkuuta 2015

piCture pOlish -teemaviikko: Electric Blue

Blogin historian ensimmäinen teemaviikko on onnellisesti saatu päätökseen ja samalla toteutettu jälleen yksi lukijatoive. Aiemmin oon tehnyt vain yhden syksyisen teemaviikonlopun, jonka aikana julkaisin kuusi lakkausta. Teemaviikon tekeminen oli helppoa nyt, kun oli valmiina lakkauksia ja ne piti vain postata. Mulla oli materiaalia tarpeeksi seitsemän päiväisen teemaviikon pitämiseen, mutta olisin halunnut päättää piCture pOlishin viikon tänä viikonloppuna tehtyyn lakkaukseen.

1.IMG_3264

Koska kaikki ei mene niin kuin elämässä on suunniteltu, jäi lakkaus tekemättä. Tai sain mä poistettua vanhat lakat ja laitettua aluslakan vasemman käden kynsille. Enempää en jaksanut, vaan piti ottaa parin tunnin päikkärit ja sen jälkeen olo onkin iltaa kohden vain mennyt alamäkeä. Tällä kertaa siis sairastuin. Perjantai-iltana aloin tuntea oloni vähän ennen nukkumaan menoa kipeeksi. Nappasin erilaisia vitamiineja kourallisen ja kävin nukkumaan toivoen parasta, jotta kurkun kaihertaminen ja lievä tukkoisuus eivät pahenisi. Lauantaiaamuna kuitenkin heräsin kurkkua kaihertaen vähän enemmän ja nyt iltaa kohti mennessä se on alkanut muuttua jo kipeäksikin. Kuumettakin on enemmän, kuin muistan olleen vuosiin. Mulla harvoin nousee lämpö yli 37,5 asteen, mutta nyt ollaan ylitetty jo 38 rajapyykki ja olo sen mukainen. Kokeilin äidin vinkkaamana tehdä chilijalkakylvyn, josta oli sen verran apua, ettei nokka ole enää yhtään tukossa. Kuume sen sijaan hivuttautuu kokoajan korkeammaksi.

1.IMG_3253

Mutta siirtyäkseni kynsiin, nää on maaliskuun lopussa lakattu. Maaliskuulta on enää postaamatta kolmet kynnet, toukokuulta yhdet. Eli oon tän teemaviikon myötä saanut aika hyvin jo kirittyä vanhojen lakkausten esittelyä ja aletaan olla lähempänä nykyhetkeä.

Kynsillä on siis tummansininen Electric Blue, joka muistaakseni peitti kynnet kahdella kerroksella. Päälle leimat kahdella erilaisella Konadin sinisellä ja kynnet oli pikakuivattajaa vaille valmiit.

1.IMG_3233

Nyt hautaudun entistä paremmin viltin alle ja toivon, että tauti hellittää pian ja pääsen takas töihin. Aloitin maanantaina jälleen päiväkodilla, kun opintovapaa päättyi eli voisin arvata saaneeni taudin sieltä...

Kynsillä tällä kertaa: 
Essie - First Base
piCture pOlish - Electric Blue
Seche Vite

6. kesäkuuta 2015

piCture pOlish -teemaviikko: Cherish

CesarsShopin julkaistessa Facebookissa päivityksen, että Cherishiä on jäljellä enää vain muutama kappale mulle iski hätä. Sillä samalla sekunnilla klikkailin itteni verkkokauppaan tuskan hien alkaessa jo puskea iholle. Kirjauduin sisään, klikkalin kiireesti Cherishin ostoskoriin ja siirryin maksamaan. Verkkopankkitunnukset ei ollu lähellä, joten kiitos Cesarsin uudistuneen laskutussysteemin pystyin valitsemaan myymälästä noudon lisäksi myös maksun noudon yhteydessä. Ja sain viimeisen kappaleen itselleni! Olin päättänyt ostaa lakan jo nähdessäni ensimmäiset pullokuvat Cherishistä, mutta jotenkin itse osto vaan jäi roikkumaan. Johtain hyötyä Facebookissa roikkumisestakin näköjään sentään on! Lakka on edelleen loppuunmyyty, sillä suuren kysynnän vuoksi se oli väliaikaisesti loppu myös valmistajalta. Cherishiä tosin voi jo ennakkotilata, joten luultavasti kaunokaista saa taas pian.

1.IMG_3927

Cherish on kaunis nude, joka sisältää holohitulaa. Ja juuri nuo holohitulat on ne, joka lakasta tekee niin omanlaisensa. Koska olen hieman pihi käyttämään tiettyjä lakoistani, niin päätin kerrostaa Cherishin Essien Coctails & Coconutsin päälle. Levitin kynsille kaksi kerrosta Coctails & Coconutsia ja sen päälle kaksi kerrosta Cherishiä.

Jälkikäteen tosin totesin, että en oikeastaan säästänyt yhtään mitään, sillä kynsillä oli kuitenkin se neljä kerrosta lakkaa. Ja jos tarkkoja ollaan, niin oikeastaan mä hävisin säästämisen sijasta, sillä oon lukenut Cherishin peittävän 3 kerroksella... Yritä siinä sitten olla ovela, kun universumi naureskelee selän takana ja laulaa pilkkalaulua. Tosin lohduttaudun ajatuksella, että mitä todennäköisemmin omat kynteni olisivat vaatineet sen neljännenkin kerroksen.

1.IMG_3918

Halusin koristella lakan jotenkin, mutta en halunnut peittää lakkaa liikaa. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päätin lopulta toteuttaa jo pidemmän aikaa muhineen ajatuksen yhdistää leimat ja decalit. Leimasin ensin kynnet MoYou Londonin Scholar 02 -laatalla, koska tuollanen herkkä ja hieman jopa romanttinen, käsinkirjoitetun näköinen leima tuntui sopivan Cherishiin parhaiten. Leimauslakkana käytin Barry M:n Gold Foilia, jolloin leimasta ei tullut liian silmille hyppäävää. Leimojen päälle laitoin vielä pinkit kukkadecalit.

1.IMG_3929

Tykkäsin näistä kynsistä ihan valtavasti! Jotain kertonee sekin, että viipotin samoilla kynsillä viikon verran, mikä itsessään on jo ihme. Yleensä mulla kuluu lakkaukset sen verran, että kärkikuluma alkaa paistaa muutaman päivän jälkeen. Tosin muutamien päivien jälkeen aloin miettiä, että kynnet muistutti ehkä hieman jotain mummon sohvaa tai vastaavaa? Värimaailma, leimat ja kukat aiheutti kokonaisuutena sohvafibat, vaikka tarkoituksellisesti en myönnä hakeneeni inspiraatio kenenkään sohvasta tai edes verhoista. Toisaalta jossain välissä tuli mieleen myös vanha kirjepaperi tai vastaava.

Kynsillä:
Essie - First Base
Essie - Coctails & Coconuts
piCture pOlish - Cherish
Barry M - Gold Foil (leimat)
Seche Vite

Postauksen linkkien klikkailusta en hyödy mitenkään, ne on vain teitä varten. 

5. kesäkuuta 2015

piCture pOlish -teemaviikko: Cyan

Vaikka olin vapun aikaan vielä leikkaustoipilas, niin osallistuin vappuaattona tätini 50-vuotissynttäreille. Halusin mätsätä kynnet jotenkin asuuni sopivaksi, sillä periaatteessa vappu jäi omalta osaltani tänä vuonna juhlimatta, eivätkä vappuun sopivat karnevaalikynnet houkutelleet edes ajatustasolla. Ongelmaksi tuli, ettei mun lakkakokoelmasta mikään lakka ollut täsmälleen mekon värinen. Olin jo vaipua epätoivoon, kunnes aloitin uudelleen lakkojen mätsäämisen mekkoon paremmassa valaistuksessa päivänvalolampun valossa. Ja johan alkoi tapahtua, sillä piCture pOlishin Cyan oli melko lähellä! Ei ehkä ihan täydellinen, mutta erittäin, erittäin lähellä.

1.IMG_4298

Lähdin siis rakentamaan lakkausta mekon ja korujen ympärille. Korut olen aikanaan saanut äidiltäni ylioppilaslahjaksi ja ne on itse suunnittelemani, sillä äiti teetätti korut jollakin tutun tutullaan tai jotain vastaavaa. Ehdottomasti yhdet lemppari koruistani vielä näin seitsemän vuoden jälkeenkin. Koska mekko oli yksivärinen hain lakkaukseen yksityiskohtia koruista. Hopeaa, koska koruissakin on hopeaa. Kukkia, koska koruissa on ruusuja ja niin edelleen.

1.IMG_4303

Yllättyykö joku, jos sanon myös Cyanin sisältävän sitä rakastamaani holohitulaa? Vaikka omistan sinisiä ja turkooseja lakkoja useampia, niin Cyan on ehdottomasti yksi kauneimpia kokoelmassani. Se on kirkas, siinä on holohitulaa ja se on kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan törkeän nätti. Etusormien ja pikkurillien kynsiin vaadittiin kolme kerrosta, jotta sain omaa silmääni miellyttävän peittävyyden eli vapaa kasvu ei kuulla läpi edes valoa vasten katsoessa. Myös keskisormissa ollut Bewitched on kaunis ja se sisältää - yllätys, yllätys - hologlitteriä! Lakkasin alle kaksi kerrosta TGNAC:ia ja niiden päälle kerroksen Bewitchedia. Voiko kukaan oikeasti olla tykkäämättä hologlitteristä? Se kimallus on vaan jotain, niin nättiä! Etenkin auringossa.

1.IMG_4348

Peukaloissa ja nimettömissä oli sen sijaan kolme kerrosta Ginan valkoista, joka on viime aikoina alkanut kuplia ja paksuuntua pullon vajuttua noin puoleen väliin. Ensimmäisten pullojen kanssa tätä ongelmaa ei ollut. Tästä johtuen mulla on viis avattua Ginan valkoista, joista viimeisimmän korkkasin näitä juhlia varten. Edellisenä iltana lakkausta tehdessäni en nimittäin kaivannut jankkiintuneen lakan tai kuplimisen aiheuttamia yllätyksiä juhlakynsiä tehdessäni. Valkoisen päälle leimasin Konadin Pastel Bluella jo aiemminkin käyttämäni kukkaleimat ÜberChicin laatasta 1-03. Kynsistä tuntui tässä vaiheessa puuttuvan vielä jotain, joten töpöttelin varovasti meikkisienellä OPIn Snowflakes In The Air -glitteriä. Onnekseni myös Cyan näytti mätsäävän mekkoon vielä paremmin kynnellä ollessaan kuin se tikulle swatchattuna tai pullossa ollessaan näytti sopivan.

Ei varmaan tarvii sanoa, että tykkäsin?

1.IMG_4321

Kynsillä: 
Essie - First Base
piCture pOlish - Cyan
Glam Polish - Bewitched
OPI - This Gown Needs A Crown
Gina Tricot - White
Konad - Pastel Blue (leimat)
OPI - Snowflakes In The Air
Seche Vite

Postauksen linkit on  lisätty ihan vaan teitä ajatellen, en hyödy niiden klikkailusta millään tavalla.

4. kesäkuuta 2015

piCture pOlish -teemaviikko: Honeymoon

Yksi niistä piCture pOlishin lakoista, joiden kenkusta koostumuksesta olen lukenut on Honeymoon. Toisaalta vastapainoksi olen lukenut myös kehuja lakan laadusta. Oma lakkaustyylini mitä ilmeisimmin oli oikeanlainen, sillä lakka levittyi ongelmitta. Ei kaljuuntumista, ei raidoittumista. Kolme helppoa kerrosta ja olin tyytyväinen.

1.IMG_3394


Honeymoon on saanut inspiraationsa Karibian sinivihreistä vesistä ja mielikuva kirkkaana siintävästä vedestä saa haikailemaan matkan varaamista palmujen alle ensi talveksi. Rantalomat ei oo mua varten, mutta en pistäisi pahakseni muutaman viikon lomaa paratiisissa. Olettaen, että lähellä vaan on kauppoja ja riittävästi erilaisia ravintoloita, eikä nähtävyydetkään olisi pahitteeksi kyllästymisen ehkäisyssä.

1.IMG_3387

Koska lakka oli niin upea, päätin jättää koristelut minimiin. Asiaan tosin vaikutti sekin, että lakkasin nämä kynnet pääsiäisen aikaan ollessani vanhemmillani. Lähdin lapsuudenkotiini nakukynsillä ja laiskuuttani en jaksanut raahata pullokaupalla erilaisia lakkoja ja säkkikaupalla koristeita, joten kotona päätetyssä yksinkertaisessa linjassa oli pysyttävä. Olin ottanut siistimissiveltimen lisäksi mukaani vain Honeymoonin, L.A. Girlin Splashin sekä alus- ja päällyslakan. Lakkaus oli helppo, nopea ja yksinkertainen, mutta joskus yksinkertainenkin on kaunista. Miksei sitä kiireessä tule joskus tehtyä tämän tyyppistä lakkausta, vaan nykyisin lähes poikkeuksetta tarttuu leimasimeen?

1.IMG_3388

Pssssst... Huomasko joku, että tällä kertaa kynsillä on mattaglitteriä holoisamman toverinsa sijaan? ;)

Käyttämäni lakat: 
Essie - First Base
piCture pOlish - Honeymoon
L.A. Girl - Splash
Seche Vite

3. kesäkuuta 2015

piCture pOlish -teemaviikko: Sizzle, Coral Reef ja Malt Teaser

Malt Teaser - tuo maitosukalaanruskea lakka, joka tuo koostumukseltaankin mieleen oikein paksun ja samettisen, rehellisen suklaakaakaon. Oon jo kauan halunnut lakata Malt Teaserilla, mutta huolimatta mieluisasta väristä ja koostumuksesta, on lakkaaminen aina jotenkin jäänyt. Nyt kuitenkin halusin Malt Teaseria kynsille jossakin muodossa, mutta en silti halunnut lakata koko kynnelle - sen aika on sitten syksymmällä. Päätin lopulta yhdistää MT:n kesäisempiin sävyihin ja yrittää marmoroida. Kaveksi valikoituivat Sizzle ja Coral Reef ja marmorointien alle lakkasin kaksi kerrosta Ginan valkoista.

1.IMG_4437

Sizzle on oikein stereotypinen pinkki. Lakka ei enää pinkimmäksi pystyisi muuttumaan, sillä se on niin pinkki kuin vaan olla ja voi. Sizzle sisältää myös neonpigmenttiä, joten lakka on myös kirkas. Ja mikä parasta, niin se sisältää ainakin mun sydämen sulattavaa holohitulaa! Täydellinen kesälakka siis. Vaadittiin kolme ohutta kerrosta täyteen peittävyyteen ja lakka levittyi kuin unelma. Lakkojen levittyvyys onkin yksi syy, miksi rakastan piCture pOlishia niin palavasti.

1.IMG_4371

Coral Reef taas ei ole sävynä mitenkään kovin uniikki, vaan melkolailla tusinakorallien tuotantoa. Kuten valitettavasti kaikki korallit tuppaa olemaan, vaikka jostain syystä sinnikkäästi aina ostohetkellä kuvittelen jotain ihan muuta. Muistaakseni nakkasin kirppislootaan Coral Reefin tieltä ainakin Kiko 360:n, jonkun KoneHelsingin sekä Essencen Off To Miamin! Saatto sinne joutua vielä joku muukin, en oo enää varma. Jos haluaa pilkkua viilata niin myös OPIn Live.Love.Carnaval on erittäin lähellä, vaikka jossain valaistuksessa L.L.C näyttäytyykin aavistuksen punaisempana. Coral Reef käyttäytyi kynnelle lakatessa, niin kuin täydellisen cremen kuuluukin eli lakkasin kaksi itsestään tasoittunutta, kermaista kerrosta. Väri itsessään tuo mieleen lohen.

1.IMG_4432

Coral Reef ja Malt Teaser oli lakkoja, jotka arvasin toimiviksi marmoroinnissa. Sizzlen kohdalla lähinnä vain päätin, että se saa toimia. Vielä kun oppisi dippaamaan kynnen oikeaan kohtaan siinä marmorointikipossa, niin saisi kivempaakin jälkeä aikaiseksi. Toisaalta, oon jo oppinut marmoroimaan eli ehkä kaikkea ei voi vaatia itselleen!

1.IMG_4391

Kynsillä: 
Essie - First Base
Gina Tricot - White
piCture pOlish - Sizzle
piCture pOlish - Malt Teaser
piCture pOlish - Coral Reef
Seche Vite

Postauksen linkit on vain teitä varten, en hyödy niistä mitenkään. 

2. kesäkuuta 2015

piCture pOlish -teemaviikko: Eerie & Pandora

Eerie ja Pandora on molemmat lakkoja, joilla oon lakannut jo aiemminkin. En siis ala paasaamaan lakkojen laadusta sen enempää, sillä olen meuhkannut Eeriestä täällä ja Pandoraa vertasin Zoyan Auroraan täällä. Tällä kertaa päätin yhdistää nää kaksi kaunokaista toisiinsa ja tein kahteen kynteen liukuvärin. Pohjalle lakkasin kerroksen Eerietä ja päälle töpöttelin nopeasti kaksivärisen liu'un. Millonhan muuten oon viimeks käyttänyt liukuvärissä vaan kahta lakkaa?! En kuitenkaan halunnut liukuväriä jokaiseen kynteen, joten pikkurilliin lakkasin Pandoran ja nimettömän ja peukalon kynsiin pari kerrosta Eerietä.

1.IMG_4441

Tässä vaiheessa kynnet oli jo kivat, mutta kaipasin etenkin peukkuun ja nimettömään vielä jotakin pientä. Koska ruokapöydällä sopivasti lojumaan ÜberChicin laatta, päätin leimata siitä koukeroa Eerien päälle. Laiskana en kuitenkaan jaksanut vaivautua Helmerille asti, jotta olisin voinut hakea joko Konadin violetin leimauslakan tai jonkun sopivan lineaarisen holon.

Elettiin taas yhtä sellaista hetkeä, jolloin yksinkertaisesti päätin Pandoran leimaavan ja sen kauempaa ajatusta pyörittelemättä olinkin jo painamassa leimaa kynnelle. Joku on varmasti sitä mieltä, että olisihan sitä varmaan voinut paperillekin ensin kokeilla, mutta mitä hauskaa siinä sitten olis enää ollut?

Kynsillä: 
Essie - First Base
piCture pOlish - Eerie
piCture pOlish - Pandora 
Seche Vite

Postauksessa esiintyy teitä varten lisättyjä linkkejä. Itse en hyödy niiden mahdollisesta klikkailusta millään tavalla.

1. kesäkuuta 2015

piCture pOlish -teemaviikko: Fool's Gold

Wihei, on tullut aika polkasta piskuisen blogini ensimmäinen teemaviikko käyntiin! Luonnoksissa on edelleen valtava läjä julkaisematonta materiaalia ja uutta tulee koko ajan lisää, joten asialle oli tehtävä jotain. Sain ajatuksen teemaviikosta huomatessani, että pelkästään lakkauksia, joissa on käytetty toinen toistaan ihanampia piCture pOlishin lakkoja, oli useampia. Hyvä syy järjestää teemaviikko lakkamerkille, jolle oon myynyt sieluni. Oon sen verran rakastunut, että erään kerran uhkasin myyväni muut lakkani pois ja ostavani tilalle pelkkiä PP:n lakkoja. Miettikää nyt miten ois siistiä! Vaikka en mä ihan kaikista lakoistani kyllä ois valmis luopumaan....

1.IMG_4536

Blogeja eräänä iltana lukiessani törmäsin Something Can Go Wrong -blogin Heidin lakkaukseen, jonka päätin haluta varioida myös itselleni! Entinen negative spacen vihaaja on alkanut nyt hiljalleen lämmetä kyseiselle tyylille, kunhan se toteutetaan leimaamalla ja kynnelle leimattava kuvio on riittävän peittävä. Niin se vaan maku muuttuu.

1.IMG_4628

Leimasin peukalon ja nimettömän aksenteiksi Barry M:n Gold Foililla käyttäen Über Chicin laattaa 1-03. Ilmeisesti myös mieli muuttuu maun lisäksi, sillä viime aikoina en oo pahemmin muita leimauslaattoja vilkaissutkaan ÜC:n lisäksi ja se on itsessään pienimuotoinen ihme. Olinhan kuitenkin valmis polttohautaamaan kyseiset peltikappaleet. Tosin asiassa on myös kolikon kääntöpuoli, sillä nyt mä himoitsen sitä ÜC:n kolmossettiä, mutta sattuneista syistä tilaaminen ei kuitenkaan houkuta.

1.IMG_4620

Mulla on tällä hetkellä ihan selkeästi joku holohippukausi menossa ja siitä johtuen kuorrutin leimatut kynnet vielä China Glazen Fairy Dustilla. Leimaukset eivät kovin selvästi erottuneet, mutta se ei menoa haitannut. Tykkäsin niistä silti! Oon myös miettinyt, jos kokeilisi joskus lakata kaikki kynnet samalla tavalla leimattuna, mutta mintulla tai mustalla? Tai edes aksentteina?

1.IMG_4596

Fool's Gold vaati yhden ylimääräisen kerroksen lakkailijan töhöiltyä, jolloin lakkaus hieman kärsi. Seurauksena oli omaan makuun hieman liian paksut kerrokset kynsilakkaa.

Lakkapohjan sävy on erittäin lähellä rakastamani Cyanin sävyä, mutta Fool's Goldissa on myös kultaisia glittereitä. Fool's Gold on pelastettu Papun kirppislaatikosta, jonne se joutui Cyanin tieltä. Myönnettäköön, että mua hieman mietitytti noutaa FG, sillä olin vain jonkin verran aiemmin hankkinut Cyanin ja Papu luopui omastaan vain välttyäkseen pitämässä kokoelmassaan kahta niin samankaltaista lakkaa. Rakastuin lakkaan kuitenkin sen nähtyäni, joten eipähän ole tarvinnut päätöstäni katua ja FG sai luvan jäädä asumaan mun luokseni.

1.IMG_4520

Kynsillä: 
Essie - First Base
Barry M - Gold Foil
piCture pOlish - Fool's Gold
Seche Vite

Postauksen linkit on teitä varten, niiden klikkailusta en hyödy.